Inspiroidu syksystä

lokakuuta 02, 2015

Olen ehdottomasti kevät ja kesä ihminen. Seuraan innokkaasti keväisin kuinka luonto herää henkiin ja päivä pitenee. Nautin auringon paisteesta ja lämpöisistä päivistä. Vuosi toisensa jälkeen syksyn saapuessa alkaa väsyttämään. Ymmärtää huomaamattaan sairastuneensa "ei huvita" tautiin. Iltaisin aina päätää ottaa huomenna itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Syksy ja talvi tulee vaikka päivästä toiseen märehtisi asiaa sänkyn pohjalla. Ei jätä talvi tulematta, vaikka Mafi söisi joka ikisen pudonneen lehden. Kyllä, niin se tekee. Ei halua koirakaan pimeää ja kylmyytä. Kerta toisensa jälkeen olemme vakasti keskustelleet, kuinka turhaa on yrittää välttää talven tulo syömällä lehtiä. Ei auta. Ei yhtään sen enempää kuin sänkyllä pötköttäminen. Mikä oikeuttaa minut edes saarnaamaan koiralle lehtien syömisestä, kun itse menen peiton alle syksyä piiloon. Palauttaakseni elämämme huvituksen, päätin aivan tosissani inspiroitua syksystä. Oikein ajan kanssa pohdimme sänkyn pohjalla syksyn positiivisia asioita. Myönnetään, aluksi se oli vain uusi syy pysytellä vielä hetki peiton alla piilossa. Kun minä päätän inspiroitua ja hyväksyä syksyn tulon, on Mafinkin kohdattava tämä joka vuotinen tosi asia. Ei varmasti meillä enää syödä pudonneita lehtiä ja kyhjötetä peiton alla piilossa!



Ensimäinen posittivinen asia on tietenkin uudet kankaat. Mikä inspiroisikaan ompelu ihmistä sen paremmin. Kauppoihin alkaa pikku hiljaa saapua uusia ihastuttavia talvikankaita. Kuinka paljon minun mielessäni viliseekään uusia lämpöisiä vaateideoita. Syksy on loistava aika kaikkien uusien ideoiden toteutukselle. Tämän Jättisalmiakki velourin olen ostanut jo kesäkuussa Käpyseltä. Kaappiinhan se jäi marinoitumaan, kuka nyt kesällä lämpöisiä huppareita ompelisi. Vaikkakin tänä kesänä niille olisi ehkä ollut tarvetta.



On hurjan positiivista, että voi jälleen käyttää huiveja. On ihana ommella huiveja, yksivärisiä tai kuviollisia, kaikenlaisia. Jättisalmiakki velouria jäi juuri sopivasti putkihuivin verran yli. Ei varmasti kurkkuun pääse syksyn viima. Muistaisin kuulleeni tämän malliselle huiville jonkun hienomman nimen? Vai kutsutaankohan tätäkin tuubihuiviksi?



Syksyllä on ihana sisustaa kotia erilaisilla tuikku kipoilla. Nauttia kynttilöiden kauniista valaistuksesta. Turha siis itkeä pimeneviä päiviä, mitäs nautintoa kynttilöiden polttamisesta auringon paisteessa olisi. Mafin kanssa tästä tulee kyllä sanomista. Alkaa jälleen mahdoton saarnaaminen kun poika juoksee kynttilöistä tulevien varjojen perässä. Ei nauti koira pimeästä, muttei sen enempää kiihkeistä keskusteluista. Syksyllä luonto on kauniimmillaan, monivärisenä. Keväällä sitä odottaa kuinka luoto muuttuu vihreäksi. Minkä kumman takia, enhän minä edes pidä vihreästä väristä. Miksi en odottaisi yhtä innokkaasti syksyn ruskaa. Sallittakoon syksylläkin pienet lepo hetket. Mikäs sen mukavampaa kuin kääriytyä peiton alle mielenkiintoisen kirjan seurassa, koira kainalossa. Eikä unohdeta villasukkia! Kukapa ei odottaisi, että voi taas laittaa lämpöiset villasukat jalkaan. Joulupukillekkin pitää kirjoittaa, toive uusista villasukista. Minä toivon tänä vuonna räsymatto sukkia, ihanan värikkäitä pitkävartisia villasukkia.


Ensi kerralla ajattelin näyttää teille, mikä on mielestäni ehdottomasti parasta syksyssä! :)

You Might Also Like

18 kommenttia

  1. Onpas ihana kuosi. Sopii hyvin syksyisiin päiviin. :) Minusta syksy on ihanaa aikaa. Ruskan väriloisto ja iltojen pimetessä kynttilänvalo tuo kivaa tunnelmaa. Vaikka on kevät ja kesäkin ihanaa aikaa. Talvi on kai ainoa mistä en ihan niin paljon pidä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä alan jo syksyllä murehtimaan tulevaa talvea, lunta ja kylmyyttä. Syksyn ihanat asiat meinaa jäädä huomaamatta tämän turhan etukäteen murehtimisen takia :)

      Poista
  2. Ihana kuosi ja värit, ja tuo huivi sopii hyvin tuon tunikan kanssa. :)

    VastaaPoista
  3. Mainio teksti, tuttu tunne :) Noin pirteellä hupparilla kelpaa kyllä syksyä vastasnottaa!

    VastaaPoista
  4. Hauska huppari! :) onko oma kaava? Olenkin yrittänyt löytää vähän tuon tyylistä kaavaa, mutta huonolla menestyksellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Jep, kaava olen itse kaavoittanut tämän. En muista nähneeni ihan tämän tyylistä muualla.

      Poista
  5. Ihanan lämpöisen ja pehmoisen näköinen tunika! Minä olen kevään lapsi, mutta viime vuosina olen alkanut pitää syksystä yhä enemmän. Syksyllä luonto on kaunis ja on niin mukavaa kylmän ja pimeän tullen käpertyä kotiin nauttimaan kynttilöistä, lämmöstä ja käsitöistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo on totta, syksyllä ja talvella on hyvä syy jäädä kodin lämpöön :)

      Poista
  6. Minä pidän syksystä. Oikeastaan pidän kaikista vuodenajoista. Vain talven hohto on vanhemmiten hieman himmentynyt, sillä inhoan lumitöitä ja jäätyneitä auton laseja. Toivon silti valkoisten talvien Suomessa säilyvän, mikään ei ole masentavampaa kuin loska ja pimeys. Meillä kynttilöiden polttoa häiritsee kissa, joka väkisin yrittää käräyttää niissä viiksensä tai läpsiä tassulla liekkiä.
    Ihanan lämpimän näköinen tunika ja huivi. Minunkin pitäisi uusi huppis ommella, kun vain ehtisin. Villasukat onkin jo puikoilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jos vanha sanonta pihlajista pitää paikkansa tänä talvena tulee olemaan lunta enemmän kuin tarpeeksi. En ole koskaan aiemmin nähnyt lähes tyhjiä pihlajia! :) Kauheeta, Mafi onneksi ymmärtää kynttilöiden olevan kuumia ja on kiinnostunut vain varjoista. Ihan kaikista varjoista, niiden perässä se juoksisi vaikka koko päivän.

      Poista
  7. Kiitoksia hauskasta postauksesta (tai en minä tiedä onko oikein hymyillä, jos toinen kertoo ettei pidä jostakin? no, ainakin koiralle saa hymyillä varmasti). Ihanan lämpöisen näköinen huppari, kauniit sävyt (sellaiset, että ehkä jopa minäkin uskaltaisin käyttää näitä värejä..hmmm). Minä olen syksyihminen, silloin inspiroidun eniten. Tai ainakin saan niitä hurjia ideoita, joita pyöritän päässäni koko tulevan talven ja hylkään sitten keväällä, kun aurinko paljastaa idean älyttömyyden. Ja nautin niin paljon, kun saa käpertyä sinne viltin alle takkatulen ääreen ja olla vaan. Sehän luvallista syksyllä, eihän nyt keväällä ja kesällä kukaan anna lupaa laiskotella ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Saa hymyillä, minulle sekä koiralle :) Minttu ja viininpunainen ovat minullekin uusia värejä, mutta sopivat loistavasti harmaan kanssa! Tuo pelkkä ideointi on niin tuttua. Sitä on saavinaan loistavankin idean, mutta toteutus onkin asia erikseen. Minä en taida antaa itselleni lupaa laiskotteluun syksylläkään. Siinä se ongelma taitaa olla, kun haluaisi vain käpertyä peiton alle :)

      Poista
  8. Ah tiedän täysin mistä puhut. Ihan kamala väsymys vaivannut itseäkin viimeaikoina, vaikka rakastankin syksyä. Siinä on aina jotain uuden alkua, ja ruska -se siinä on parasta. Ja se, kun kesähelteiden (ei ole vitsi ;) ) jälkeen saa pukeutua ihaniin lämpimiin vaatteisiin, kuten tuo ompelemasi. Mutta se pimeys, se miten jatkuvaa se on, sitä kyllä inhoan. Pakko sanoa, että ihanasti sä olet tieten etsinyt syksystä positiivista vaikka et siitä muuten niin perustakaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On helpompi jaksaa kun etsii kurjistakin asioista jotain positiivisia :) Minä rakastan kyllä helteitä, mutta sillon tosiaan tulee ihailtua kaikkia lämpöisiä vaatteita joita ei voi käyttää. Alkaahan, sitä usein jo tammikuussa ihailemaan kauniita kesämekkoja :)

      Poista

Kiitos kommentista!